Blogeja on puskettu maailmalle viikkotolkulla ja Facebookissa julkaistaan postausta postauksen perään, mutta tuloksia ei vain synny. Mistä kiikastaa?

Sisältömarkkinointi on monitahoinen prosessi. Siksi syy siihen, että tuloksia ei synny, voi johtua monista tekijöistä. Jos sisältömarkkinoinnin tavoitteet on määritelty huolella ja resursseja on kohdistettu sisältömarkkinointiin riittävästi (nämä ovat kaksi yleisintä miinaa), on syitä haettava muualta.

Yritys on kaikkialla, mutta ei missään kunnolla

Innokas sisältömarkkinoija luo blogin, lukuisia some-tilejä ja uutiskirjekin olisi tarkoitus lähettää. Se saattaa johtaa siihen, että työtä on liikaa ja yksittäiset kanavat jäävät nopeasti vähälle huomiolle. Jos Facebookissa viimeisin päivitys on puolen vuoden takaa, olisi jo melkein parempi, ettei tiliä olisi ollenkaan. Epäaktiivinen some-tili luo mielikuvan epäaktiivisesta yrityksestä.

Yrityksen on pohdittava, mitkä ovat sen liiketoiminnan kannalta keskeiset kanavat ja toimittava niissä täysillä. Mikä on täysillä, riippuu yrityksen toimialasta ja asetetuista tavoitteista (kuitenkin vähintään kerran viikossa).

Sisältö ja kohderyhmä ovat puutteelliset

Syy sisältömarkkinoinnin epäonnistumiselle voi johtua siitä, että sisältömarkkinoinnissa keskitytään liikaa yrityksen tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin ja toimintoihin sen sijaan, että viestittäisiin, mikä on sen tuottama arvo ostajalle. Etenkin monimutkaisissa tuote- ja palvelupaketeissa asiakkaan saama konkreettinen hyöty voi kadota teknisten ominaisuuksien ja myyntijargonian viidakkoon.

Ongelma voi siis olla tarjotussa sisällössä. Sen on oltava monipuolista, kiinnostavaa, viihdyttävää ja hyödyttävää, sillä yksitoikkoinen sisältö tylsistyttää asiakkaan. Silti sen tulisi olla yhdenmukaista yrityksen liiketoiminnan ja sisältömarkkinoinnin tavoitteiden kanssa. Kerromme Millaista sisältöä yrityksen tulisi asiakkailleen tuottaa? -blogitekstissämme tästä enemmän.

Lisäksi etenkin B2B-sektorilla sisältömarkkinointia saatetaan kohdistaa väärälle kohderyhmälle eikä niille, jotka tosiasiassa tekevät ostopäätökset. Viestin kohdistaminen ”sinnepäin” sekä vääränlainen sisällöllinen fokus ovat ajanhukkaa sekä yritykselle että vastaanottajalle. Siksi yksi sisältömarkkinoinnin ensimmäisistä vaiheista on kohderyhmän ja sen kiinnostuksenkohteiden määrittely. Se onnistuu esimerkiksi markkinoinnin automaation avulla tai analysoimalla verkkoanalytiikan pohjalta yrityksen asiakasprofiili.

Seuranta ja mittarit ovat puutteeliset

Monesti sisältömarkkinoinnin kompastuskivi piilee heikossa seurantatyökalujen ja mittareiden valinnassa (tai siinä, ettei seurata ja mitata ollenkaan). Yritykset saattavat kokea säännöllisen seurannan vaivanloisena ja aikaa vievänä, vaikka se viime kädessä kiinnittää tavoitteet tuloksiin, ja on tehtyjen valintojen ja käyttöönoton jälkeen usein yksinkertainen ja rutiininomainen toimenpide.

Tarkastelujakso on liian lyhyt

Sisältömarkkinointia on monissa yhteyksissä kutsuttu maratoniksi, joka sisältää sprinttimatkan sijaan monia vaiheita, ylä- ja alamäkiä. Tuloksia syntyy vasta pidemmällä aikajänteellä, ja siksi sisältömarkkinoinnin tulosten tarkastelujakson on oltava riittävän pitkä. Pelkästään oikeanlaisten toimintatapojen jalkauttaminen yritykseen voi viedä useamman kuukauden.

Sisältömarkkinoinnissa on kyse myös jatkuvasta oppimisesta ja viestinnän optimoimisesta. Vasta ajan kuluessa opitaan, mikä toimii ja mikä ei.

Lopuksi

Epäonnistuminen on iso sana. Harva sisältömarkkinointia toteuttava yritys on täysin epäonnistunut toimissaan – kyse on useimmiten fokuksen kadottamisesta ja polulta poikkeamisesta, mikä on usein paikattavissa strategian tarkistuksella ja pienillä korjausliikkeillä.

Kaiken kaikkiaan metsään meneminen voidaan parhaiten välttää laatimalla sisältömarkkinointistrategia, joka pureutuu kaikkiin potentiaalisiin miinoihin etukäteen.