Sähköposti on tärkeä osa modernin verkkokaupan asiakaskokemusta. Normaalisti asiakas tekee tilauksen, saa siitä tilausvahvistuksen sähköpostiinsa ja kaikki on hyvin. Tyytyväisimmät saattavat jopa tilata uutiskirjeen. Joskus kuitenkin sähköpostit eivät kulkeudu vastaanottajan postilaatikkoon asti. Viesti voi esimerkiksi hukkua matkalle tai päätyä vastaanottajan roskapostilaatikkoon. Miksi näin käy ja onko jotakin tehtävissä?

Tunne alustasi ja tarkista asetuksesi

Yleensä ihmisen tuottama sähköposti kulkee erillisen sähköpostipalvelimen kautta nk. SMTP-protokollan välityksellä. SMTP eroaa muista “alkeellisemmista” vaihtoehdoista esimerkiksi siten, että sähköpostin lähettäjällä on aina olemassa oleva sähköpostilaatikko jollakin sähköpostipalvelimella, joka vastaa viestin eteenpäin välittämisestä. Lisäksi lähettäjä autentikoidaan sähköpostia lähetettäessä.

Muissa vaihtoehdoissa ei tapahdu vastaavaa autentikointia, ja pahimmassa tapauksessa lähettäjänä toimivaa sähköpostiosoitetta ei ole edes oikeasti olemassa. Molemmat tapaukset herättävät epäluuloja vastaanottavan sähköpostipalvelimen päässä, ja viesti voi siten tulla torjutuksi tai päätyä roskapostiin. Kannattaa siis tarkistaa, että käyttämäsi alusta tukee sähköpostin lähettämistä SMTP:n kautta. Esimerkiksi lisäosaton WordPress ei taivu tähän, eikä Woocommercessakaan ole SMTP-tukea. Tällöin tarvitaan erillinen lisäosa, jonka asetuksiin syötetään viestejä lähettävän sähköpostiosoitteen tiedot. Tämän sähköpostiosoitteen täytyy olla tietenkin myös viestien lähettämisestä vastaavan palvelimen tiedossa, eli kyseisen “postilaatikon” on oltava olemassa.

Verkkotunnuksellakin on merkitystä

SPF eli Sender Policy Framework on mekanismi, joka on kehitetty estämään sähköpostin lähettäjää esiintymästä mielivaltaisella sähköpostiosoitteella esim. huijaustarkoituksessa, ja sitä koskevia määrityksiä hallinnoidaan ehkä jopa hieman yllättäen verkkotunnuksen nimipalveluhallinnassa.

Yksinkertaistettuna verkkotunnuksen omistaja listaa erikseen palvelimet, joilla on tai ei ole lupaa lähettää sähköpostia kyseisen verkkotunnuksen nimissä. Vastaanottavat sähköpostipalvelimet osaavat tulkita tämän tiedon ja käyttävät sitä päättäessään, mitä kullekin saapuvalle sähköpostille tehdään.

Yleisin ratkaisu lienee sallia lähettäminen käytetyltä sähköpostipalvelimelta sekä siitä IP-osoitteesta, johon verkkotunnuksen liikenne on ohjattu. Lisäksi yleensä kielletään muista IP-osoitteista lähettäminen yhdellä erikoisvalitsimella.

SPF ei ole siinä mielessä pakollinen mekanismi, että sen asetuksia ei ole yleensä asetettu valmiiksi nimipalveluun, eikä näin aina pystyttäisi tekemäänkään eri verkkotunnusten yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Kuitenkin vastaanottavat palvelimet torjuvat tai siirtävät roskapostiin yhä useammin viestejä, joissa lähettävä palvelin ei ole SPF-autentikoitu tai lähettäjän verkkotunnukselle ei ole edes määritelty SPF-tietuetta.

SPF-tietue kannattaa siis miettiä huolellisesti kuntoon, jolloin sähköpostien kulkeminen ei jää siitä kiinni. Samalla estät ylimääräisiä osapuolia esiintymästä verkkotunnuksesi nimissä.

Eikä siinä vielä kaikki

Sähköposti voi jäädä saapumatta perille myös muista kuin edellä käsitellyistä syistä. Esimerkiksi SPF ei ole ainoa nimipalveluhallinnan tietue, jolla on merkitystä, ja lisäksi sähköpostin sisällönkin täytyy olla kunnossa. Joissain tapauksissa ongelma voi olla sähköpostipalveluntarjoajan tai vastaanottajan päässä. Ongelmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä sekä verkkotunnuksen välittäjään että alustan toimittajaan.