Moni on saattanut huomata, että elämme digitalisaation aikakautta, jolloin jopa vanhat sananparret muuttavat muotoaan. Kun ennen muinoin oli tieto valtaa, nykypäivänä data on valtaa. Datalla ollaan poistettu myynnin ja markkinoinnin maailmasta moni jossittelua aiheuttanut asia, ja sen käyttö on tärkeää niin tuloksia tutkittaessa kuin ennen tulosten tekemistä. Tämä tärkeä data löytyy A/B-testaamisella.

Mitä A/B-testaaminen on?

A/B-testaaminen on oudosta nimestään huolimatta niinkin simppeli asia kuin kahden eri elementin testauttamista käyttäjärajapinnassa, ja sen tavoitteena on myynnin parantaminen.

Kyseessä voi olla joko mainosbanneri tai jopa isompi osa itse verkkosivustosta. Vaikka useampaa osaa onkin helpompi laittaa vertailuun paperilla, on suositeltavaa, että A/B-testaus tehdään aina pareittain. Sen sijaan, että testauksen piiriin otettaisiin kolme eri variaatiota, on huomattavasti tehokkaampaa suorittaa testaus ensin kahdella vaihtoehdolla, ja laittaa tämä suunniteltu kolmas vaihtoehto ”kilpailemaan” ensimmäisen testauksen ”voittaneen” elementin kanssa.

Useammalla kuin kahdella elementillä testaaminen saattaa aiheuttaa liikaa hajontaa, ja on huomattavasti vaikeampaa tehdä päätöksiä eteenpäin mentäessä, kun testatut vaihtoehdot ovat jakaantuneet kolmen tasaväkisen vaihtoehdon kesken.

Analytiikasta tukea testaamiseen

A/B-testaamisen keskeisin asia on ennen testaamista havaita, missä ostopolun vaiheessa on testaamiselle todella tarvetta.

Jos analytiikan läpikäynnin aikana käy ilmi, että iso osa verkkovierailuista katkeaa vaikka maksutavan valintaan, on syytä ottaa testiin kyseinen steppi ostopolusta. Onko maksutavan valinnassa liikaa täytettäviä kenttiä vai onko kyseisessä valintaruudussa jotain muita asioita, jotka saattavat vaikuttaa ostotapahtuman katkeamiseen?

Kyseessä voi olla niinkin pieni asia kuin valintaruudun sijainti näytöllä, mutta A/B-testaamisessa ei saa pelätä pienienkään yksityiskohtien välistä kokeilua. Joskus jopa yksi eroava sana sähköpostiviestin otsikossa on saanut aikaan tuplasti isommat avaamiskerrat. Testaamalla ja tuloksia tutkimalla asia selviää sen sijaan, että sorruttaisiin ”uskoisin että” -sanaparin käyttöön.

Tämän blogin otsikko on muuten A/B-testattu. Ensimmäisen testauskierroksen jälkeen otettiin käyttöön vielä kolmas kierros, jonka myötä kuuden hengen koeryhmästä jokainen oli valmis lukemaan tekstiä pidemmälle. Pienellä vaivalla saatiin siis 100 prosentin konversio blogitekstiin, jota ei aluksi olisi kaikki kuusi kohdeyleisöön kuuluvaa edes lukeneet.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet ja tilaa uutiskirjeemme!

 

Siirry tilaamaan