Videomarkkinointi on mahdollisesti yksi parhaista tavoista erottua kilpailijoista ja jäädä potentiaalisten asiakkaiden mieleen, toki jos se tehdään oikein. Mitä seikkoja toimivan videomarkkinoinnin suunnittelussa pitää oikein ottaa huomioon? Listasin videomarkkinoinnin kuusi tärkeintä osa-aluetta, jotka nykyaikaisen markkinoijan pitää huomioida videomarkkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Näillä teeseillä voittoon!
1. Toimiva videomarkkinointi alkaa aina videostrategiasta
Oikein toteutettu videostrategia mahdollistaa videoiden ennaltamietityn hyödyntämisen siten, että videosisällöt palvelevat liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Videoista saadaan paras hyöty silloin, kun videosisältöjä suunnitellaan ja tuotetaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti – kuten mitä tahansa muutakin sisältöä. Jokaisella videolla tulee olla selkeä suunta ja tavoite sekä oikeat alustat, jossa video löytää kohderyhmänsä. Lisäksi pitää osata valita tavoitteeseen sopivat stepit, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Tällöin videostrategia on ehdoton työkalu ja melkeinpä aina onnistumisen edellytys.
2. Hyvin suunniteltu video on kuin puoliksi tehty
Yksittäisen videon suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja resursseja. Vaikka video olisi laadukas ja näyttävä – ei se takaa onnistumista, sillä videoiden suunnittelussa on oleellista miettiä videomarkkinoinnin tavoitteita; mitä tällä videolla halutaan saada aikaan ja kenelle se tehdään? Miten saamme videon jaeltua oikealle kohderyhmälle? Miten video löydetään?
Videosisältöjä tulee suunnitella kuin mitä tahansa muutakin sisältöä, eli tavoite- ja kohderyhmälähtöisesti. Videon pääasiallinen tavoite määrittää paljon sitä, minkä tyyppistä videota lähdetään suunnittelemaan. Erilaisilla videoilla voidaan esimerkiksi kasvattaa bränditunnettuutta, kerätä liidejä, hankkia uusia asiakkaita ja sitouttaa nykyisiä, sekä parantaa verkkosivujen liikennettä.
3. Kohderyhmät – kenet videoilla halutaan tavoittaa?
Olipa video kuinka näyttävä tai upea, ei siitä ole liiketoiminnallista hyötyä, jos se ei tavoita oikeaa katsojakuntaa. Onnistuakseen videon on tavoitettava oikeat kohderyhmät oikeissa kanavissa, oikeaan aikaan ja innostaa haluttuun toimintaan. Videosisällön kohderyhmä määrittää myös videon tyylin ja jakelukanavien valinnan. Siksi kohderyhmän määrittäminen on olennainen osa videomarkkinoinnin suunnittelua.
Kohderyhmän määrittelyssä tuleekin pohtia seuraavia kysymyksiä: Millaisia haasteita asiakkaalla on? Mitä he pohtii, miettii tai tarvitsee? Millaisia asioita he arvostat ja mitkä asiat toisaalta ovat täysin merkityksettömiä?
4. Videon jakelukanavat määrittävät sisältöä
Videoalustat ovat nykyaikaisen videomarkkinoinnin keskiössä. Kohdeyleisö ja videon tavoitteet määrittävät alustan valintaa, ja valittu alusta osaltaan vaikuttaa siihen, millainen videosisältö palvelee videon tarkoitusta parhaiten.
Ihmiset kuluttavat eri kanavia eri tavoin – esimerkiksi televisiota katsellessa ihminen on usein keskittyneempi ja suhtautuu sisältöihin pitkäjänteisemmin kuin Instagram-tarinoita selaillessaan. Videosisältöjen suunnittelussa on tärkeää huomioida ympäristö, jossa ihminen kohtaa sisällön, sillä katsojan “state of mind” määrittää sisältöjen kuluttamista merkittävästi. Nämä asiat taas vaikuttavat siihen, minkä tyylinen videon kannattaa olla ja miten tarina kannattaa kertoa.
Videoalustat kannattaa siis ottaa huomioon jo sisältöjen suunnitteluvaiheessa. Valitse ne alustat, joissa videosisällöllä on mahdollisuus tavoittaa oikeat asiakkaat ostoprosessin oikeassa vaiheessa, ja pyri sitten ohjaamaan asiakan omiin medioihisi, kuten verkkosivuille tai blogiin.
5. Miten videotuotanto tapahtuu?
Mitä itse videotuotantoon kuuluu, kuinka paljon videon toteuttaminen maksaa, kuka sen toteuttaa ja kuinka kauan se kestää? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia, sillä esimerkiksi tuotannon hinta ja kesto vaihtelevat luonnollisesti hyvin paljon riippuen siitä, millaista videota tehdään ja mihin tarkoitukseen. Videoiden tuotantoprosessi on kuitenkin tuotannosta riippumatta melko samanlainen, vaikkakin yksinkertaisimmissa haastatteluvideoissa ideoinnin, suunnittelun ja käsikirjoituksen rooli on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi tarinallisten brändifilmien.
6. Videokampanjan tulokset – mieti mitä mittaat
Videoiden suunnitteluvaiheessa on hyvä valita tavoitteet ja mittarit. Mittaamisen lähtökohtana tulisi aina olla videon tarkoitus ja tavoite. Videoiden onnistumisen mittaamisessa kiinnitetään usein huomiota esimerkiksi katselukertoihin ja siihen, katsooko ihmiset videon loppuun saakka. Nämä mittarit eivät kuitenkaan aina kerro siitä, miten kyseinen videosisältö auttaa liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Onkin siis erittäin ärkeää miettiä mittarit ja tavoitteet sen mukaan, miten videosisältö vaikuttaa esimerkiksi verkkosivuvierailuihin, myyntiin tai brändiarvoon.<
Kun videon tarkoitus ja tavoitteet on mietitty tarkasti, on oikeiden mittareiden valinta helpompaa. Mutta mieti ensin, mikä on videon pääasiallinen tarkoitus – esimerkiksi tunnettuuden lisääminen, vaikuttaminen mielikuviin (esim. brändin positiointi suhteessa kilpailijoihin), myynnin kasvattaminen tai asiakaskokemuksen parantaminen.
Tunnettuuden lisääminen
Tunnettuuteen liittyvän videosisällön tärkein tarkoitus on tavoittaa mahdollisimman paljon oikeaa kohdeyleisöä. Kuinka moni potentiaalisista liideistä näki videon? Kuinka pitkälle sisältöä katsottiin? Voit myös saada suuntaa sisällön kiinnostavuudesta seuraamalla esimerkiksi kuinka moni reagoi sisältöön.
Mielikuviin vaikuttaminen
Mielikuviin liittyvän videosisällön kohdalla on merkityksellistä mitata pidemmän aikavälin vaikutuksia. Jos kampanjan tavoitteena on lisätä yrityksen tunnettuutta tai herättää positiivista mielikuvaa tai terävöittää viestiä, hyvä tapa mitata onnistumista on esimerkiksi asiakaskyselyn avulla. Onko mielipide yrityksestä muuttunut uudenlaisen viestinnän jälkeen? Nähdäänkö yritys eri tavalla suhteessa kilpailijoihin kuin ennen?
Kuinka kasvattaa myyntiä?
Myyntiä ohjaavan videosisällön tärkein onnistumisen kriteeri liittyy siihen, onko videon katsonut potentiaalinen asiakas suorittanut halutun toiminnon. Siirtyikö hän blogiin lukemaan lisää, latasiko hän oppaan, tilasiko YouTube-kanavan tai uutiskirjeen? Myös reaktioiden ja katselukertojen seuraaminen on tärkeää, mutta kiinnostavin mittari on konversio eli eteneminen ostoprosessissa haluttuun suuntaan.
Asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden kehittäminen
Asiakaskokemusta kehittävissä videosisällöissä tärkeintä on mitata sitä, miten kyseinen sisältö todellisuudessa auttaa asiakkaita. Kuormittavatko tietyt kysymykset asiakaspalvelua? Olisiko vastauksista mahdollista tehdä videosisältö esimerkiksi verkkosivuille, jonka avulla asiakas pystyisi ratkaisemaan ongelman itsenäisesti? Ovatko asiakastyytyväisyys tai asiakassuhteiden pysyvyys parantuneet ajan saatossa, kun asiakasta on avustettu menestymään paremmin esimerkiksi opastusvideoiden avulla?