Arvion mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on haasteita verkkopalvelujen tai laitteiden käytössä. Esimerkiksi näkö- tai kuulovammoja, fyysisiä ja motorisia rajoitteita, suomen kielen taidon heikkoutta tai luki- ja oppimisvaikuksia ei aina osata huomioida, kun suunnitellaan ja toteutetaan verkkopalveluja.

Mikä saavutettavuusdirektiivi?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan vuoden 2016 lopussa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkisen hallinnon verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä – myös niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa asioidessaan.

Saavutettavuusdirektiivi määrittää vähimmäisvaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.

Puutteellinen saavutettavuus näkyy esimerkiksi silloin, kun sokea henkilö käyttää verkkopalvelua ruudunlukuohjelman avulla ja kohtaa teknisestä toteutuksesta johtuvia ongelmia sisällön järjestyksessä tai navigaation toimivuudessa. Heikko saavutettavuus tarkoittaa myös vaikeita termejä tai monimutkaisia lauseita, joita on heikolla suomen kielen taidolla mahdoton ymmärtää.

Tahot, joita vaatimukset koskevat:

  • valtion viranomaiset ja liikelaitokset (esim. ministeriöt ja virastot)
  • kunnalliset viranomaiset mukaan lukien liikelaitokset ja koulut
  • osa eduskunnan virastoista ja tasavallan presidentin kanslia
  • julkisoikeudelliset yhdistykset siltä osin kun ne hoitavat julkista hallintotehtävää
  • itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim. Kela)
  • yliopistot, yliopistolain (558/2009) pykälässä tarkoitetut
  • ammattikorkeakoulut, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädetyt
  • ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat
  • lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt (esim. katsastuskonttorit, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt)

Esimerkkejä vaatimuksista:

Saavutettavuuden tarkistamiseen käytetään WCAG:ta (Web Content Accessibility Guidelines).

  • Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstimuotoiselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboliksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi alt-attribuuttien eli vaihtoehtoisten tekstien lisäämistä kuvaelementteihin.
  • Väriä ei käytetä ainoana visuaalisena keinona välittämään informaatiota, esittämään toimintoa, pyytämään vastausta tai korostamaan visuaalista elementtiä. Onko käytetty muitakin visuaalisia keinoja kuin väriä välittämään informaatiota verkkosivulla? Tämä kriteeri koskee vain värien käyttöä.
  • Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun alla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden polusta eikä vain päätepisteistä.

Miksi huomioida saavutettavuus myös tavallisilla sivuilla?

Vaikka laki itsessään koskettaa vain julkisen hallinnon verkkopalveluja, kannattaa jokaisen yrityksen kiinnittää huomiota omien verkkosivujensa saatavuuteen. Kun sivut ovat kaikkien käytettävissä, yritys ei menetä potentiaalisia asiakkaita. Saavutettavia verkkosivuja on usein lisäksi helpompi käyttää ja ymmärtää kuin tavallisia sivuja.

Myös hakukoneet arvostavat esimerkiksi kuviin lisättyjä vaihtoehtoisia tekstejä, jolloin verkkosivuston sijoitus nousee hakutuloksissa ja kuvahaussa. Tässä on syytä kuitenkin mennä “ihminen edellä” eikä täyttää vaihtoehtoista tekstiä pelkillä hakusanoilla.

Jos haluat jatkossa lukea markkinoinnin eri aihealueita käsitteleviä blogejamme uunituoreena, klikkaa allaolevaa linkkiä ja valitse mistä aiheista haluat saada uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi.