Vaikka somessa risteilevät kuvat saattavat näyttää vaivattoman luonnollisilta, on niitä toteutettaessa yleensä nähty paljon vaivaa ja käyty läpi useita eri vaiheita. Simppeliltäkin vaikuttavalla kuvalla onkin takanaan usein pitkä matka, aina kuvausrekvisiitan hankinnasta valmiin tiedoston tallentamiseen. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kameran takana kikkailuiden lisäksi, kun halutaan toteuttaa onnistunut, julkaisukelpoinen somekuva?
SOMISTUS
Ensimmäinen askel kuvaa suunnitellessa on itse asetelma, ja kuvaan tarvittava rekvisiitta. Lue somistuksesta lisää täältä.
JÄLKIKÄSITTELY
Kun kuva on olemassa, ollaan vasta noin puolessa välissä. Kuten me Photoshopin kultakaudella elävät tiedämme, jälkikäsittely on tärkeässä roolissa aina kuvatessa digikuvia. Erilaisilla kuvanmuokkausohjelmilla on nykyään mahdollista tehdä kuvasta käytännössä mitä vaan, riippumatta lainkaan siitä, mitä se alun perin oli. Niin kauas ei kuitenkaan tarvitse – tai yleensä edes kannata – mennä vaikuttavan lopputuloksen toteuttamiseksi.
Useat brändit suosivat suhteellisen luonnollisen oloista lopputulosta, jossa jälkikäsittelyä ei juurikaan huomaa. Yleensä editoinnin päätarkoitus onkin korjata kuvaustilanteessa aiheutuneita ”virheitä” – valoissa, väreissä, tarkkuudessa jne. Tähän ei tarvita kalliita kuvanmuokkausohjelmia, vaan perussäädöt saa helposti fiksattua ihan vaikkapa puhelimella. Mihin siis kannattaa kiinnittää huomiota?
Valotus (Exposure, Brightness & Contrast)
Usein tärkein ja ensimmäinen asia, jota aletaan muokata kuvassa, on valo. Lievä ali- tai ylivalotus on yleinen ongelma, jota ei kuvatessa ehkä tule ajatelleeksi tai huomanneeksi. Tai välittäneeksi, sillä ne ovat usein melko helposti korjattavissa jälkikäteen.
Näppärimmät keinot säädellä kuvan valoa ovat valotus (exposure)-, kirkkaus (brightness)- ja kontrasti (contrast) -toiminnot. Kirkkautta nostamalla kuvan jokainen pikseli kirkastuu, kun taas kontrasti vie kuvan tummia kohtia tummemmaksi ja kirkkaita kirkaammaksi.
Valotus toimii kuten kirkkaus, mutta keskittyen erityisesti kuvan kirkkaisiin kohtiin. Mikäli käytössäsi on gamma-toiminto, kannattaa sitä myös kokeilla kuvan valotuksen säätämisessä. Gamma muuttaa suhdetta kuvan kirkkaiden ja tummien kohtien välillä.
Halutusta lopputuloksesta riippuen kannattaa olla varovainen, ettei tuo kuvaan liian jyrkkää kontrastia ja ettei kuva pala puhki. Tällä tarkoitetaan kuvan valkoisten alueiden liikaa kirkkautta ja totaalista yksityiskohtien menetystä.
VINKKI: Kokeile valottaa kuvaa kevyesti gamma-toiminnolla ja vastapainoksi lisätä vähän kontrastia. Näin kuvan kirkkaus nousee tasaisemmin kuin pelkällä kirkkaudella pelatessa.
Varjot (Shadows & Highlights)
Olet ehkä yrittänyt ottaa kuvaa auringossa, jossa varjoon jääneet kohteet näkyvät kuvassa täysin mustina. Jos kuvassa on sekä todella kirkasta että tummaa aluetta, jompi kumpi yli- tai alivalottuu ja näin menettää paljon yksityiskohtaa. Tätä voi korjata varjoilla (shadows) ja korostuksilla (highlights), jotka palauttavat sävyjä kohtiin, joissa niitä on kuvatessa menetetty. Varjoilla ja korostuksilla saa esimerkiksi näppärästi kasvoihin lisää yksityiskohtaisuutta.
VAROITUS: Varjoja liikaa korjaamalla teet kuvasta helposti tasapaksun ja luonnottoman näköisen.
Rajaus (Crop)
Etenkään kiireessä kuvattaessa ei aina tule onnistuneita rajauksia. Jos vain mahdollista, kannattaa kuvaustilanteessa jättää pelivaraa kohteen ympärille.
Rajauksessa kannattaa ottaa huomioon se, että kuva näyttää tasapainoiselta ja etteivät esimerkiksi raajat tai päälaki leikkaannu. Kuva kannattaa myös suoristaa niin, että horisontti on aina suorassa. Kuvan käyttötarkoituksesta ja yleisöstä riippuen rajaus on tietenkin aina subjektiivista, mutta perusideana voi pitää, että rajauksen tulisi kohdistaa huomio kuvan kohteeseen eikä viedä siltä pois.
VINKKI: Kokeile rajata kuva kolmasosasääntöä noudattaen ja jätä tarpeeksi tilaa kohteesi ympärille.
Värit (Hue, Saturation & Vibrance)
Värikorjaus on tärkeää ja usein ehdotonta. Sävy (hue) muuttaa värin sävyjä, värikylläisyys (saturation) säätelee värin voimakkuutta ja värikirkkaus (vibrance) sen eloisuutta.
Värejä kannattaa korjata sen mukaan, missä kuvaa on tarkoitus käyttää. Joillain brändeillä on tarkat väriteemat, joita kuvien tulisi yleisilmeeltään noudattaa. Jos kuva tulee esimerkiksi Instagramiin, kannattaa katsoa, että se sopii väriteemaltaan muuhun feediin. Vaikka runsas värikylläisyys toimii joissain tarkoituksissa, käytetään sitä usein turhan rankalla kädellä. Liian värikäs kuva on katselijan silmille raskas ja tekee kuvasta ruuhkaisen.
VINKKI: Yhtenäisyyttä Instagram-feediin voi tuoda laskemalla yhden värin kylläisyyttä – tai poistamalla se kokonaan – järjestelmällisesti kaikissa kuvista. Kokeile tätä vaikkapa keltaisella tai sinisellä.
