Nykypäivänä valokuvat, joita yksilö tai yritys jakaa sosiaalisessa mediassa, linkittyvät vahvasti kyseisen tahon identiteettiin ja brändiin. Ne ovat visuaalista markkinointia, jolla on suuri vaikutus ensivaikutelman tekemisessä ja yhteyden luomisessa katsojaan/asiakkaaseen. Tärkeä osa valokuvia onkin somistus.
Somistuksen ABC
Hyvä visuaalinen markkinointi ei tunnu pakotetulta, vaan saa katsojan aidosti kiinnostumaan sisällöstä, jota jaetaan. Kuvan tarkoituksellinen somistus on siis myös osa markkinointia. Sen ei tarvitse olla ylenpalttista ja monimutkaista, mutta usein somistus lisää kuvan kiinnostavuutta ja saa kohteen erottumaan edukseen ilman, että mainosmaisuus paistaa läpi. Somistus kannattaakin ottaa huomioon vaikuttavana voimana markkinoinnissa!
Hyödynnä rekvisiittaa
Somistuksessa alkuun pääsemiseen ei vaadita suuria investointeja, vaan monesti tarvittava rekvisiitta löytyy valmiina useimmista kotitalouksista.
Ehkä oleellisin tarvittava asia on yksivärinen tai hillitty tausta. Se voi halutusta kuvakulmasta riippuen olla jo valmiiksi sopivan värinen seinä tai pöytä, mutta taustana voi käyttää esimerkiksi myös yksiväristä kangasta, kartonkia tai jotain paksumpaa levyä, kuten vaneria tai kapalevyä. Hillitty tai yksivärinen tausta mahdollistaa muun rekvisiitan käytön tekemättä kokonaisuudesta levotonta.
Somistusrekvisiittana voi käyttää lisäksi kotoa löytyviä erilaisia kasveja, kukkia, toimistotarvikkeita, kirjoja, lehtiä, muistivihkoja, kynttilöitä tai pienelektroniikkaa. Myös askartelutarvikkeet, kuten narut, sakset, paperit ja siveltimet ovat monesti yllättävän hyviä täyte-elementtejä kuviin.
Keittiötarvikkeet, kuten lautaset, kulhot, keittiöpyyhkeet, tarjottimet, leikkuulaudat ja pannunaluset, sopivat erityisen hyvin kuviin, jotka liittyvät ruokaan tai juomaan, mutta niiden yhdistämistä myös muunlaisiin kohteisiin kannattaa kokeilla rohkeasti.
Monipuolisuutta tuovat niin ikään elintarvikkeet, joiden luonnollinen vaihtuvuus tuo toistuvasti kuvattaviin kohteisiin kaivattua kirjoa. Harvaan kuvauskohteeseen kun ei jollain tavalla voi yhdistää kivannäköistä kahvikupposta, pähkinämurua tai tuoreita sesongin hedelmiä.
Mielenkiintoista tekstuuria kuviin saa lisättyä tekstiileillä, kuten vilteillä, matoilla, liinavaatteilla, pöytätableteilla, huiveilla tai vaikkapa muhkealla villaneuleella.
Panostaako vai pihistääkö?
Kaikkea rekvisiittaa ei toki aina kotoa tai toimistolta löydy, ja tällöin kannattaa katsastaa eri kirpputorien ja second hand -liikkeiden tarjonta. Niiden valikoimista kun usein löytyy yksilöllisempiä ja mielenkiintoisempia somistuselementtejä kuin markettien massatuotannosta. Ja lisäksi kukkaro kiittää.
Jos jotain rekvisiittaa kuitenkin hankkii uutena, mieti myös jatkokäyttöä. Laadukkaaseen ja hintavaankin somistuskappaleeseen investointi voi olla perusteltua, jos sen kuvauskäyttö on monipuolista ja jatkuvaa tai se jää kuvauksen jälkeen muuhun käyttöön.
Nyrkkisääntönä voisi muutenkin pitää, että rekvisiittaa ei tarvitse kerralla olla paljon. Samoja elementtejä voi vaihtelevuuden aikaan saamiseksi käyttää eri kuvakulmista ja eri etäisyydeltä kuvattuna, eri tavalla rajattuna. Toistuvan rekvisiitan käyttö jopa usein tuo kuviin yhtenäisyyttä, joka tunnistettavan brändi-ilmeen kannalta on hyväksi.
Inspiroidu sisustuksesta
Inspiraatiota kuviin voi hakea myös sisustuksesta varsinkin silloin, jos kuvaaminen tapahtuu kotona ja sisustus henkii samaa tunnelmaa, jonka haluaa kuvista välittyvän.
Näin ollen myös kuvaaminen ja eri kuvakulmien hyödyntäminen helpottuu, kun ei tarvitse huolehtia taustan sopimattomuudesta kuvattavaan kohteeseen. Stailausrekvisiittana voi tällöin käyttää hyväksi myös huonekaluja.
Lopuksi mainittakoon vielä yksi huomionarvoinen somistuselementti. Sinä itse. Varteenotettava tapa tuoda kuviin eloa ja kiinnostavuutta on sisällyttää kuvattavan kohteen läheisyyteen kädet. Tämä luo kuvaan liikettä ja tekee siitä henkilökohtaisemman. Kuvakulmasta riippuen kokeilla voi myös jalkojen, kasvojen, ylävartalon tai koko henkilön hyödyntämistä taustaelementtinä. Ja jos kuvausrekvisiittana itse toimiminen ei ole mahdollista, tehtävään voi pestata esimerkiksi kaverin, kumppanin tai oman lapsen.
Tekemällä oppii – lähde siis rohkeasti kokeilemaan erilaisia somistusvaihtoehtoja! Digikameroissa kun on se hyvä puoli, että filmirulla ei kulu loppuun.
Ideasta tiedostoksi – Somekuvan esi- ja jälkituotanto
Vaikka somessa risteilevät kuvat saattavat näyttää vaivattoman luonnollisilta, on niitä toteutettaessa yleensä nähty paljon vaivaa ja käyty läpi useita eri vaiheita. Simppeliltäkin vaikuttavalla kuvalla onkin takanaan usein pitkä matka, aina kuvausrekvisiitan hankinnasta valmiin tiedoston tallentamiseen. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kameran takana kikkailuiden lisäksi, kun halutaan toteuttaa onnistunut, julkaisukelpoinen somekuva?
SOMISTUS
Ensimmäinen askel kuvaa suunnitellessa on itse asetelma, ja kuvaan tarvittava rekvisiitta. Lue somistuksesta lisää täältä.
JÄLKIKÄSITTELY
Kun kuva on olemassa, ollaan vasta noin puolessa välissä. Kuten me Photoshopin kultakaudella elävät tiedämme, jälkikäsittely on tärkeässä roolissa aina kuvatessa digikuvia. Erilaisilla kuvanmuokkausohjelmilla on nykyään mahdollista tehdä kuvasta käytännössä mitä vaan, riippumatta lainkaan siitä, mitä se alun perin oli. Niin kauas ei kuitenkaan tarvitse – tai yleensä edes kannata – mennä vaikuttavan lopputuloksen toteuttamiseksi.
Useat brändit suosivat suhteellisen luonnollisen oloista lopputulosta, jossa jälkikäsittelyä ei juurikaan huomaa. Yleensä editoinnin päätarkoitus onkin korjata kuvaustilanteessa aiheutuneita ”virheitä” – valoissa, väreissä, tarkkuudessa jne. Tähän ei tarvita kalliita kuvanmuokkausohjelmia, vaan perussäädöt saa helposti fiksattua ihan vaikkapa puhelimella. Mihin siis kannattaa kiinnittää huomiota?
Valotus (Exposure, Brightness & Contrast)
Usein tärkein ja ensimmäinen asia, jota aletaan muokata kuvassa, on valo. Lievä ali- tai ylivalotus on yleinen ongelma, jota ei kuvatessa ehkä tule ajatelleeksi tai huomanneeksi. Tai välittäneeksi, sillä ne ovat usein melko helposti korjattavissa jälkikäteen.
Näppärimmät keinot säädellä kuvan valoa ovat valotus (exposure)-, kirkkaus (brightness)- ja kontrasti (contrast) -toiminnot. Kirkkautta nostamalla kuvan jokainen pikseli kirkastuu, kun taas kontrasti vie kuvan tummia kohtia tummemmaksi ja kirkkaita kirkaammaksi.
Valotus toimii kuten kirkkaus, mutta keskittyen erityisesti kuvan kirkkaisiin kohtiin. Mikäli käytössäsi on gamma-toiminto, kannattaa sitä myös kokeilla kuvan valotuksen säätämisessä. Gamma muuttaa suhdetta kuvan kirkkaiden ja tummien kohtien välillä.
Halutusta lopputuloksesta riippuen kannattaa olla varovainen, ettei tuo kuvaan liian jyrkkää kontrastia ja ettei kuva pala puhki. Tällä tarkoitetaan kuvan valkoisten alueiden liikaa kirkkautta ja totaalista yksityiskohtien menetystä.
VINKKI: Kokeile valottaa kuvaa kevyesti gamma-toiminnolla ja vastapainoksi lisätä vähän kontrastia. Näin kuvan kirkkaus nousee tasaisemmin kuin pelkällä kirkkaudella pelatessa.
Varjot (Shadows & Highlights)
Olet ehkä yrittänyt ottaa kuvaa auringossa, jossa varjoon jääneet kohteet näkyvät kuvassa täysin mustina. Jos kuvassa on sekä todella kirkasta että tummaa aluetta, jompi kumpi yli- tai alivalottuu ja näin menettää paljon yksityiskohtaa. Tätä voi korjata varjoilla (shadows) ja korostuksilla (highlights), jotka palauttavat sävyjä kohtiin, joissa niitä on kuvatessa menetetty. Varjoilla ja korostuksilla saa esimerkiksi näppärästi kasvoihin lisää yksityiskohtaisuutta.
VAROITUS: Varjoja liikaa korjaamalla teet kuvasta helposti tasapaksun ja luonnottoman näköisen.
Rajaus (Crop)
Etenkään kiireessä kuvattaessa ei aina tule onnistuneita rajauksia. Jos vain mahdollista, kannattaa kuvaustilanteessa jättää pelivaraa kohteen ympärille.
Rajauksessa kannattaa ottaa huomioon se, että kuva näyttää tasapainoiselta ja etteivät esimerkiksi raajat tai päälaki leikkaannu. Kuva kannattaa myös suoristaa niin, että horisontti on aina suorassa. Kuvan käyttötarkoituksesta ja yleisöstä riippuen rajaus on tietenkin aina subjektiivista, mutta perusideana voi pitää, että rajauksen tulisi kohdistaa huomio kuvan kohteeseen eikä viedä siltä pois.
VINKKI: Kokeile rajata kuva kolmasosasääntöä noudattaen ja jätä tarpeeksi tilaa kohteesi ympärille.
Värit (Hue, Saturation & Vibrance)
Värikorjaus on tärkeää ja usein ehdotonta. Sävy (hue) muuttaa värin sävyjä, värikylläisyys (saturation) säätelee värin voimakkuutta ja värikirkkaus (vibrance) sen eloisuutta.
Värejä kannattaa korjata sen mukaan, missä kuvaa on tarkoitus käyttää. Joillain brändeillä on tarkat väriteemat, joita kuvien tulisi yleisilmeeltään noudattaa. Jos kuva tulee esimerkiksi Instagramiin, kannattaa katsoa, että se sopii väriteemaltaan muuhun feediin. Vaikka runsas värikylläisyys toimii joissain tarkoituksissa, käytetään sitä usein turhan rankalla kädellä. Liian värikäs kuva on katselijan silmille raskas ja tekee kuvasta ruuhkaisen.
VINKKI: Yhtenäisyyttä Instagram-feediin voi tuoda laskemalla yhden värin kylläisyyttä – tai poistamalla se kokonaan – järjestelmällisesti kaikissa kuvista. Kokeile tätä vaikkapa keltaisella tai sinisellä.
