”Kannattaako meidän olla mukana sosiaalisessa mediassa? Mitä uutiskirje meille tuo? Onko blogin kirjoittamisessa järkeä? Mitä jää viivan alle?” pohtii yritysjohto. Sisältömarkkinoinnin etu on sen mitattavuus – systemaattisella seurannalla ja mittaamisella voimme vastata esitettyihin kysymyksiin.

Sisältömarkkinoinnin mittareiden valinta lähtee asetetuista tavoitteista eli siitä, millä mittareilla mittaamme asetettujen tavoitteiden onnistumista. Tavoitteita ei voi olla liikaa – yksi, korkeintaan pari, sillä seuranta ja mittaaminen käyvät sitä haastavammiksi, mitä enemmän tavoitteita sisältömarkkinoinnilla on. Kirjoitin sisältömarkkinoinnin tavoitteista aiemmassa bloggauksessani “Millaisia tavoitteita sisältömarkkinoinnille voi asettaa?”.

Selkeä tavoitteiden asetanta ja mittareiden valinta mahdollistavat sisältömarkkinoinnin vaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisen sekä viestinnän optimoinnin. Millaisia sisältömarkkinoinnin mittareita sitten on olemassa?

Verkkosivujen analytiikkatiedon hyödyntäminen

Suosituimpia sisältömarkkinoinnin mittareita ovat verkkosivuliikenteen kehitys, mistä liikenne tulee ja onko liikenne laadukasta. Kasvaako verkkosivuvierailijoidemme määrä sisältömarkkinoinnin toimenpiteiden myötä? Minkälainen sisältö tuo sivuillemme liikennettä?

Hyviä mittareita verkkosivuston liikenteen laadun mittaamiseen ovat verkkosivuilla vietetty aika sekä bounce rate eli välitön poistumisprosentti, joka tarkoittaa, kuinka monta prosenttia kävijöistä tarkastelee ainoastaan saapumissivua eikä siirry verkkosivuilla pidemmälle. Kasvattaako esimerkiksi verkkosivuille pystytetty blogi verkkosivuilla vietettyä aikaa? Parantaako se välitöntä poistumisprosenttia? Karkea arvio on, että kaikki sivustot, joiden bounce rate on yli 40 %, kaipaavat tarkempaa tarkastelua.

Näitä mittareita on mahdollista seurata verkkosivujen analytiikkatiedoista, esimerkiksi maksuttomasta verkkosivujen liikennettä ja onnistumista mittaavasta Google Analytics -raportointityökalusta.

Myös hakusijoitukset ovat hyvä mittari – onko hakukonenäkyvyytemme kasvanut esimerkiksi blogin pystytyksen myötä?

Some-analytiikan hyödyntäminen

Sosiaalisen median mittareita ovat esimerkiksi tykkääjien ja seuraajien kehitys ja laatu. Pohdin aiemmassa bloggauksessani “Onko Facebook-tykkääjien määrällä väliä.”

Tärkeitä mittareita ovat myös interaktiot eli se, kuinka paljon ja miten ihmiset sitoutuvat yrityksen sosiaalisen median julkaisuihin. Kuinka paljon tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja päivityksemme keräävät? Sama pätee myös muuhun yrityksen jakamaan materiaaliin kuten blogiteksteihin.

Monilla sosiaalisen median palveluilla on omat seuranta- ja analytiikkatyökalunsa, mutta on olemassa myös erilaisia palveluita, jotka tarjoavat somealustojen analytiikkatietoja kootusti samasta paikasta. Tällaisilla työkaluilla on useimmiten kiinteä kuukausimaksu.

Muita mittareita

Muita relevantteja mittareita on esimerkiksi yhteydenottojen ja liidien määrä sekä laatu. Myös myynti on usein hyvä mittari – se toimii parhaiten verkkokaupoissa, joissa päästään helpommin kiinni siihen, mistä ihmiset tulevat kauppaan. Tässä on kuitenkin mahdollisuus ns. viimeisen klikin harhaan: sisältömarkkinointi on voinut kuljettaa eteenpäin ostopolussa, vaikka viimeinen klikki ennen ostoa tapahtuisikin muuta kautta. Sisältömarkkinoinnin rooli voi tällöin näkyä analytiikkatiedoissa avustettuina konversioina.

Yksi parhaita mittareita on asiakaspalaute. Se on laadullista dataa, jota ei saada muiden tulosten lailla numeeriseen muotoon. Sen avulla on kuitenkin mahdollista päästä syvemmin kiinni syihin saatujen lukujen takana.

Jos haluat jatkossa lukea markkinoinnin eri aihealueita käsitteleviä blogejamme uunituoreena, klikkaa allaolevaa linkkiä ja valitse mistä aiheista haluat saada uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi.

Tilaa sisältömarkkinoinnin uutiskirjeemme!

 

Tilaa tästä
×